Narratiivinen hammaslääketiede - ratkaisu hammashoitopelkoon?

Jokainen käsitys on osittainen, käsitelty totuus. Mutta se esiintyy suvereenina, olennaisesti koko totuutena. Käsitätkö? Olet enemmän kuin mikään käsitys itsestäsi - Kirsti Lonka & Esa Saarinen

Hypätkäämme ajatusleikkiin! Ihmisen elämää voidaan ajatella teatterina. Esiintymislavana on ihmisen fysikaalinen ja sosiaalinen ympäristö. Minulla itsellä on päärooli tässä improvisoidussa näytelmässä muilla ihmisillä sivuroolit. Ohjaajana toimin minä itse. Minun - pääroolissa esiintyjän - roolin on oltava sellainen, että tekemiseni ja vuorosanani ovat sopusoinnussa omien elämäni tietoisten ja tiedostamattomien päämäärien kanssa.

Kun tulemme hammaslääkärin vastaanotolle, näyttämölavana on hammaslääkärin hoitohuone. Olen jälleen pääosassa ja sivuroolien esittäjiä ovat hammaslääkäri ja hammashoitajat. Sivuroolien esiintyjät voivat vaikuttaa siihen, millainen tästä näytännöstä muodostuu. Saako juoni kenties jonkin yllättävän miellyttävän käänteen? Vai tukeeko hoitohenkilökunta sitä vanhaa juonta, joka vahvistaa entisestään inhottavaa hammashoitopelkoani?

Millaisen kertomuksen potilas rakentaa hammaslääkärikäynnistään, vaikuttaa olennaisesti siihen millaiseksi hänen kokemuksensa hammashoidosta muodostuu. Positiivinen, selviytymiskertomus samanaikaisesti edistää sekä potilaan terveyttä että potilaan itseymmärrystä ja vakaan identiteetin rakentumista. Erilaiset voimakkaat traumaattiset hoitokokemukset voivat pirstoa hänen kertomuksensa palasiksi ja hän joutuu työllä ja tuskalla rakentamaan alusta alkaen uuden positiivisen tarinan pirstoutuneen negatiivisen tarinan tilalle.

Mitä vaaditaan hoitohenkilökunnalta, jotta potilas onnistuisi rakentamaan itselleen eheän onnistumiskertomuksen? Se edellyttää hoitohenkilökunnalta kykyä heittää hetkeksi tieteelliset teoriat roskakoriin ja katsomaan ihmistä yksilöllisen sanattoman ja sanallisen kertomuksen lähteenä. Ei pelkkänä lääketieteellisenä "tapauksena". Hoitohenkilökunnalta vaaditaan arkiviisautta, dialogitaitoja ja hiljaista kokemusperäistä tietoa.

Dialogitaidot sisältävät kyvyn kuunnella ja haluan yrittää ymmärtää potilaan hänen henkilökohtaisesta maailmankuvastaan käsin. Kuuntelu ei ole pelkästään passiivista vaan se sisältää sen, että potilaan sanoilla on merkitystä eli asiakaskeskeisyyden!

Hiljainen tieto ei ole pelkästään järkiperäistä ja tieteellistä eikä yksinomaan peräisin aikaisemmista ammatillisista kokemuksista. Tuhansien potilaiden tarinoiden lisäksi se sisältää tietoa myös muilta elämänalueilta, kuten kenties taiteista, erilaisten sosiaalisten käyntäntöjen ja kulttuurien tutemuksesta, kirjallisuudesta, filosofiasta ja ihan vain arkielämästä! Työhönsä omitautuva "narratiivisen lääketieteen harjoittaja" on ja aina on ollut lääketieteen ammattilainen, joka kykenee asettamaan potilaan edut omiensa edelle. Tunteet ovat etiikan sydämessä. Siksi yksinomaan järkiperäiseen tieteellisen ajatteluun perustuva lääkärin tapa ajatella johtaa helposti välinpitämättöyyteen, jonka seurauksena saattaa kadota työskentelyn eettisyys.

Narratiivinen hammashoidon voidaan ajatella lähtevän liikkeelle ajatuksesta, että hammashoitokäynneistä sekä hammassairauskokemuksista voidaan rakentaa useita rinnakkaisia tarinoita. Ammattitaitoinen hammashoitohenkilökunta pyrkii tukemaan potilasta kaivamaan esiin ja vahvistamaan sellaista henkilökohtaiseen historiaan perustuvaa hammashoitotarinaa, jolla on positiivinen vaikutus potilaan elämään ja terveyteen. Tämä on hoitotiimimme vilpitön tavoite!

HLL Katarina Sarvela

Katarina Sarvela on hammaslääkäri ja vuorovaikutuskouluttaja.



Takaisin ylös