Kuinka Hammashaltiat hoitavat pelkäävää potilasta?

1) Holistinen lähestymistapa
Jokainen potilaamme on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Esineellistävä mekanisoiva ihmiskuva vaikeuttaa ihmisen kykyä ottaa itse vastuuta omasta terveydestään. Empaattinen ja ymmärtävä ilmapiiri edesauttaa vapaata tiedonkulkua ja auttaa potilasta terveyttä edistäviin käyttäytymismuutoksiin. Holistinen ihmisen hoitaminen vaatii henkilökunnalta rohkeutta ”olla oma itsensä” eikä piiloutumista jonkin ammatillisen roolin taakse. Joskus tuntuu siltä, että todellinen ongelma onkin pelkääviä potilaita pelkäävä hammaslääkäri eikä hammaslääkäriä pelkäävä potilas.

2) Jokainen potilas on yksilö
Jokainen potilas on yksilö ja kokonaisuus, jonka vuoksi potilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Kiire on pelkäävän potilaan hoidossa eräs suurimpia vihollisia - samoin moraaliset kannanotot. Kun terveydenhuoltoyksikön tehokkuutta arvioidaan ainoastaan sillä, kuinka monta toimenpidettä aikayksikössä suoritetaan ollaan pahasti hakoteillä.

3) Psykologiset apuvälineet
Apuna voidaan käyttää ”systeemistä desensitaatiota”. Tällä tarkoitetaan sitä, että aloitetaan hyvin helpoista toimenpiteistä (esim. tarkastus peilillä, röntgenkuvat jne.) ja pikkuhiljaa siirrytään vaikeampiin toimenpiteisiin. Hammashoitohenkilökunta voi auttaa ”distraktoitumaan” eli ottamaan tunne-etäisyyttä hoitotilanteeseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi rentouttavilla suggestioilla, kertomalla toimenpiteiden edistymisestä, tarinoimalla jne. Kaikki potilaat ovat yksilöitä, jotka vaativat kukin omanlaista lähestymistapaa. Terapeuttisena viitekehyksenä Hammashaltioissa on ratkaisukeskeisyys. Henkilökunta voi opastaa potilasta käyttämään erilaisia rentoutumis- ja hengitystekniikoita mielen rauhoittamiseksi. Samoin henkilökunta voi lisätä potilaan kontrollintunnetta: potilas voi saada kokea mahdollisuuden osallistua toimenpiteiden etenemiseen ja päätöksentekoon.

Pelkäätkö paniikkikohtausta? Vastaanotollamme on käynyt runsaasti ihmisiä jotka kärsivät niin kutsutusta paniikkihäiriöstä. Periaatteemme on, että meillä saa näyttää tunteita ja saa mennä paniikkiin, jos siltä tuntuu. Paniikkikierrehän alkaa tavallisesti siitä, että ihminen alkaa pelätä menevänsä paniikkiin…

Hävettääkö? Häpeä liittyy usein voimakkaaseen hammashoitopelkoon. Potilas pelkää tulevansa nolatuksi hoitohenkilökunnan halventavilla kommenteilla (Hyi olkoon, miten suu on voinut päästä tällaiseen kuntoon?). Tällaiset kommentit ovat onneksi nykyään harvinaisia ja kertovat pikemminkin henkilökunnan empatiakyvyttömyydestä kuin potilaan ongelmista. Siksi vaihda hammaslääkäriä, sillä ansaitset paremman kohtelun!

4) Lääketieteelliset apuvälineet
Pintapuudutus ja ammattitaitoisella tekniikalla suoritettu puudutus ja riittävä vaikutuksen odotusaika ovat jokapäiväisiä apuvälineitä hammaslääkärin vastaanotolla. Muita käytettyjä metodeja ovat mm. hypnoosi, ilokaasu ja narkoosi. Hammashaltiat käyttävät voimakkaissa hammashoitopelkotiloissa apuvälineenä sedaatiota eli ”kevytnukutusta”. Tällöin nukutuslääkärimme antaa potilaalle lyhytvaikutteisia kipu ja unilääkkeitä suoraan suoneen, jolloin potilas tuntee itsensä pelottomaksi ja ”välinpitämättömäksi” sen suhteen, mitä toimenpiteitä hänelle tehdään. Suurin osa tapahtumista painuu unohduksiin, eikä istunnosta jää yleensä minkäänlaisia kivuliaita muistoja.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että todellinen ”parantuminen” pelosta tapahtuu ainoastaan sitä kautta, että potilaan ja hoitohenkilökunnan välille onnistutaan rakentamaan luottamuksellinen tasavertainen vuorovaikutussuhde, jossa potilaalla on rohkeus kertoa omista tunteistaan ja toivomuksistaan!

Hammashaltia ja hammaslääkäri,
Katarina Sarvela

Takaisin ylös